Yrittäjä Mia Peltola, 56, on tehnyt sopimuksen kotipeltonsa pörriäisten kanssa. Hän leikkaa pellolle istuttamiaan kasveja – iisoppia, kehäkukkaa, piparminttua – pari kertaa kesässä, mutta jättää osan kasvamaan ja mehiläisten pölytettäväksi.
Elokuun loppupuolella kehäkukissa pörrää enää muutama pulska kimalainen, joilta Mia pyytää anteeksi kumartuessaan poimimaan kesän viimeiset kukat. Mia rakastaa kasvejaan, joita hän on ripotellut versomaan ympäri Kaarinan Piikkiössä sijaitsevaa kotipihaansa. Istutusten ohella maisemaa hallitsee Harvaluodon entinen kyläkoulu, josta Mia on yhdessä puolisonsa kanssa remontoinut kodin.
– Kun muutimme tänne viisi vuotta sitten, minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka hyödyntäisin valtavaa tonttia. Tiesin vain sen, että haluan istuttaa kasveja kaikkialle, Mia kertoo.
Ilman Harvaluodon kyläkoulua peltoineen ei olisi Mian yritystäkään, luonnonkosmetiikkatuotteita valmistavaa Luoto Cosmeticsia. Yrityksen perustamiseen tosin vaadittiin hiukan muutakin kuin sopivat tilat.
![Mia halusi istuttaa ympäri Harvaluodon kyläkoulun pihaa kasveja, jotka ovat joko kauniita tai syötäviä ja parhaassa tapauksessa molempia.]()
Mia halusi istuttaa ympäri Harvaluodon kyläkoulun pihaa kasveja, jotka ovat joko kauniita tai syötäviä ja parhaassa tapauksessa molempia.
Mia halusi suunnitella saippuan, joka sopisi hänen omalle iholleen
Muutto pääkaupunkiseudulta saariston rauhaan herätti työuransa IT- ja hoitoalalla tehneessä Miassa kaipuun käsillä tekemiseen. Hektisten lähihoitajavuosien jälkeen yrttiviljelykurssi ja luonnonvaratuottajan opinnot tuntuivat askeleilta oikeaan suuntaan.
Ajatus yrittäjyydestä kypsyi opintojen edetessä. Kiristävän, kuivan ihon ja tuoksuherkkyyden kanssa pitkään elänyt Mia alkoi tunnistaa raaka-aineita, jotka pehmensivät ja hoitivat ihoa. Hän ihastui erityisesti yrttien ja merisuolan tasapainottaviin ominaisuuksiin.
– Halusin yksinkertaisesti suunnitella saippuan, joka sopisi omalle iholleni. Kesti vuoden ennen kuin olin tyytyväinen ensimmäisen saippuan väriin, muotoon ja koostumukseen.
Perinteisessä saippuanvalmistuksessa käytetään materiaalia ja energiaa mahdollisimman niukasti, joten se sopii myös ideologialtaan Mian arvoihin, joista tärkein on luonnon kestävän kehityksen tukeminen.
Näyttötyössään hänellä oli jo setti saippuoita, jotka opettaja kehotti suoraan kaupallistamaan. Yrittäjänä toimineen Peeta-tyttärensä rohkaisemana Mia perusti Luodon.
– Yrittäjäksi lähteminen tarkoitti minulle alusta alkaen kannattavuuteen pyrkimistä, mutta tiesin, että pienen käsityöläisyrittäjän polku tulee olemaan pitkä ja kapea. Tarvitaan vahvaa uskoa omaan tuotteeseen ja suurta innostuneisuutta, jotta tätä jaksaa.
![Yrttien hyvää tekevät ainekset uutetaan öljyyn. Mian suosikki on lähitilalta saatava luomurypsiöljy.]()
Yrttien hyvää tekevät ainekset uutetaan öljyyn. Mian suosikki on lähitilalta saatava luomurypsiöljy.
Suomalainen luonnonkosmetiikka on nosteessa
Mia ei ole yritysideansa kanssa yksin. Suomen vanhin luonnonkosmetiikkayritys Frantsila on liki 40-vuotias. Sen rinnalle on viime vuosina noussut suuri määrä pienyrittäjiä, jotka vannovat luonnonmukaisuuden nimiin. Alalla uskotaan, että hype on vasta alussa.
Kosmetiikan kasvulukuja tarkkaileva Teknokemian yhdistys ei listaa luonnonkosmetiikkaa erikseen, mutta Pro luonnonkosmetiikka ry:n vuonna 2018 tekemässä kyselyssä yhdistyksen jäsenyritykset kertoivat keskimäärin 22 prosentin kasvusta. Kansainvälisissä ennusteissa luonnonkosmetiikan taas on arveltu kasvavan 8–10 prosentin vuosivauhtia.
Ravitsemuksessa jo pitkään näkynyt hyvinvointitrendi on todennäköisesti lisännyt luonnonkosmetiikan kysyntää. Kuluttajat miettivät yhä tarkemmin, mitä laittavat suuhunsa, kuka sen on tuottanut ja miten se vaikuttaa elimistöön. Nyt sama on laajentunut koskemaan aineita, joita laitetaan iholle.
Toinen, yhteiskunnallisesti merkittävämpi syy buumille on ihmisten tiedostavuuden lisääntyminen. Maapallon kantokyky, ympäristönsuojelu ja sitä kautta luonnonmukaisuus kiinnostavat.
![Jatkokäsittelyä odottavan pihkan Mia on kerännyt lähimetsänsä puista. Hän tilaa raaka-ainetta myös keräilyalueelta Lapista.]()
Jatkokäsittelyä odottavan pihkan Mia on kerännyt lähimetsänsä puista. Hän tilaa raaka-ainetta myös keräilyalueelta Lapista.
Mia kerää ja kuivattaa raaka-aineina käytettävät kasvit kesäisin
Kesällä Harvaluodon kyläkoulun pihaa hallitsevan vanhan tammen lehvät varjostavat juuri sopivasti, ja talvella sama puu lehdettömänä sallii luonnonvalon tulvia sisään. Kosmetiikkatyöpajaksi muuntautunut koulun entinen keittiö on Mian lempimiljöö juuri valon vuoksi.
– Syksyisin ja talvisin saatan hautautua viikkokausiksi keittiöön, joten sen on syytäkin olla mieluinen, Mia nauraa.
Kesällä yritys lepää Mian pitäessä samassa pihapiirissä sijaitsevaa Lempi-kesäkahvilaa. Kokonaan yrittäjä ei silloinkaan Luodosta irrota, sillä raaka-aineina käytettävät kasvit – esimerkiksi iisopit, kehäkukat ja piparmintut – on kerättävä, kuivattava ja pussitettava kasvukauden aikana.
Saippuoiden ohella Mia valmistaa pajassaan kahta erilaista palasampoota sekä hoitovoiteita kasvoille ja keholle. Pienyrittäjänä hän tekee jokaisen tuotteen itse, pakkaa ja lähettää ne asiakkaille ja jälleenmyyjille. Kiireisinä aikoina, kuten joulusesongin alla, mies ja poika tulevat pakkausavuksi.
Tuotteita hinnoitellessaan Mia keskustelee tyttärensä kanssa, joka saattaa ehdottaa korkeampaa hintaa kuin mihin äiti suostuu. Vaikeinta on hinnoitella oma työ.
”Haluan, että yritykseni toiminta pysyy omissa näpeissäni”
Yrityksensä tarkkoja myyntimääriä Mia ei paljasta, mutta kertoo, että kahden toimintavuoden aikana hänen käsiensä kautta on kulkenut tuhansia saippuoita ja sampoita.
– Pidän toiminnan tarkoituksella juuri tämän kokoisena, sillä haluan, että se pysyy omissa näpeissäni. Jos toivoisin selvää kasvua, se vaatisi suuria investointeja ja aggressiivisempaa markkinointia.
Pakkausten graafisen suunnittelutyön ja kirjanpidon Mia ostaa ulkopuolelta, mutta yrityksen brändäyksestä ja sosiaalisesta mediasta vastaa tytär Peeta. Hän haluaa, että Luodon ilmeessä näkyy äidin pelkistetty ja harmoninen tyyli valmistaa tuotteita. Sosiaalisen median kuvissa taas esillä ovat minttu, peltokorte ja laventeli. Niillä Peeta tahtoo korostaa yrityksen ykkösvalttia: lähellä tuotettuja, luonnollisia raaka-aineita.
Jälleenmyyjätkin tytär on miettinyt tarkkaan. Kohderyhmä löytyy oman verkkokaupan ohella parhaiten pienistä ekoputiikeista tai designtapahtumista, mutta laajemman asiakaskunnan tavoittamiseksi tuotteita myydään myös esimerkiksi S-ryhmän Emotion-myymälöissä.
![Mian tuotannossa suosimat kylmäpuristetut kasviöljyt ja -rasvat sisältävät vitamiineja, antioksidantteja ja mineraaleja.]()
Mian tuotannossa suosimat kylmäpuristetut kasviöljyt ja -rasvat sisältävät vitamiineja, antioksidantteja ja mineraaleja.
”Saan itse sielunhoitoa ja energiaa kasveilta – sitä ei voi rahassa mitata”
Jos Mia valmistaisi nyt tuote-erää myyntiin, hän olisi pukeutunut suojavaatteisiin eikä ulkopuolisilla olisi asiaa työpajaan. Tänään hän kuitenkin sulattaa jojobavahaa ja sheavoita lämpöhaudekattilassa vain havainnollistaakseen, kuinka pihkavoide syntyy. Osan pihkasta Mia on lohkonut puukolla irti lähimetsänsä kuusista, osa taas on peräisin keräilyalueelta Lapista. Hän suhtautuu raaka-aineeseen kunnioittavasti.
– Luonnossa pihka syntyy korjaamaan puuhun tullutta vauriota. On uskomatonta, kuinka sen tulehdusta lievittävien ominaisuuksien avulla voidaan hoitaa ja uudistaa myös ihmisen ihoa.
Mittakulhoon Mia on annostellut öljyn kanssa uutetun ja sitten puhtaaksi suodatetun pihkan. Kun vahan ja öljyn koostumus on oikeanlainen, pihkaöljy sekoitetaan joukkoon.
Pihkan mietoon tuoksuun Mia halusi yhdistää hoitavaa laventelia, yhtä lempituoksuistaan, vaikka Peeta yhdistelmää ensin epäilikin. Kaksikon välinen työnjako on kuitenkin selvä; äiti vastaa tuotteiden kehittelystä, tytär brändin.
Myös tuotteita hinnoitellessaan Mia keskustelee tyttärensä kanssa, joka saattaa ehdottaa korkeampaa hintaa kuin mihin äiti lopulta suostuu. Mian suosimat luomulaatuiset raaka-aineet maksavat enemmän kuin tavanomaisesti tuotetut, mikä näkyy tuotteen hinnassa, mutta vaikeinta on hinnoitella oma työ.
– Oman yrttimaan pitäminen ja luonnosta kerättävien kasvien käyttäminen on aikaa vievää ja kallista, mutta toisaalta saan itse sielunhoitoa ja energiaa kasveilta. Sitä ei voi rahassa mitata.
![Yksi suurimmista trendeistä luonnonkosmetiikassa on zero waste -ajattelu, jolla pyritään minimoimaan pakkausjäte. Luodon saippuat kietaistaan kierrätettävään kääreeseen.]()
Yksi suurimmista trendeistä luonnonkosmetiikassa on zero waste -ajattelu, jolla pyritään minimoimaan pakkausjäte. Luodon saippuat kietaistaan kierrätettävään kääreeseen.
Mian elämänkatsomus peilaa nykyaikaisen luonnonkosmetiikan isänä pidetyn antroposofi Rudolf Steinerin filosofiaa, jonka mukaan luonnon kiertokulussa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Luonnonkosmetiikka alkoi kehittyä 1900-luvun alkupuolella steinerilaisten pohtiessa, kuinka viljely vaikuttaa kasviin, kasvi syöjäänsä ja syöjä taas ympäristöönsä.
Luonnonkosmetiikkaa ei määritellä laissa, mutta epävirallisesti se on kosmetiikkaa, jonka raaka-aineet ovat niin luonnollisia kuin mahdollista. Lisäksi ympäristöystävällisyyden ja eettisyyden tulee ohjata tuotantoa sen kaikissa eri vaiheissa. Suurin ero synteettiseen kosmetiikkaan on raaka-aineiden määrässä. Siinä missä synteettisessä kosmetiikassa sallitaan noin 15 000–20 000 eri raaka-ainetta, luonnonkosmetiikassa sallittujen raaka-aineiden määrä on vain murto-osa siitä.
Kristina alkoi kehitellä omalle iholleen sopivia öljyseoksia kotona
Vähemmän on enemmän on pääajatus myös Laponie of Scandinavia -luonnonkosmetiikkayrityksen takana. ”Ainesosaminimalistiksi” itseään kutsuvan yrityksen tuotteissa on yhtä lukuun ottamatta käytetty enimmillään kymmentä eri raaka-ainetta per tuote. Laponien perustaja ja toimitusjohtaja Kristina Pentti, 42, löysi niukan ihonhoitoideologian yrityksen ja erehdyksen kautta.
Teini-ikäisenä Kristina kulki hiukset kasvojensa peittona ja häpesi ihoaan, joka oli alkanut kukkia murrosiän kynnyksellä. Aknea seurasi ruusufinni, kivuliaita ihotulehduksia, perioraalidermatiitti eli suunympärysihottuma…
– Testasin varmaan kaikkia markkinoilla olevia kosmetiikkatuotteita, ravasin ihohoidoissa ja kokeilin eri lääkityksiä. Osa auttoikin hetken, mutta mistään en saanut pysyviä tuloksia, Kristina muistelee.
Pikkuhiljaa hän alkoi tunnistaa aineita, joihin hänen herkkä ihonsa reagoi. ”Pahislistalle” päätyivät muun muassa hajusteet ja tietyt säilöntäaineet. Lopulta listasta tuli niin pitkä, että oli helpompi nimetä aineet, jotka iho kelpuutti, kuten kasviöljyjä sisältävät voiteet. Löytyi pysyvä rakkauskin, arganöljy.
– Innostuin öljyistä niin, että aloin kehitellä kotona yksinkertaisia öljyseoksia ja testailla niitä iholleni, Kristina kertoo.
Laponie of Scandinavian vuonna 2018 lanseeratun kasvoöljyn takana oleva kehitystyö oli siis aloitettu parikymppisen Kristinan kotikeittiössä jo 20 vuotta aiemmin.
![Raaka-aineiden tuotantomenetelmien pitää kestää päivänvaloa. Laponien Kristina Pentti ja Jaana Ailus vaativat tuottajilta kattavat dokumentit ja myös vierailevat tehtaissa, jos se on mahdollista.]()
Raaka-aineiden tuotantomenetelmien pitää kestää päivänvaloa. Laponien Kristina Pentti ja Jaana Ailus vaativat tuottajilta kattavat dokumentit ja myös vierailevat tehtaissa, jos se on mahdollista.
Kemistin löytäminen oli vaikeaa
Täällä haisee viina! Aika harvalla työpaikalla alkoholin lemahdus olisi positiivinen asia, mutta kemisti Jaana Ailuksen, 36, työtiloissa se on suorastaan edellytys. Laponien laboratoriossa, jossa hän yhdessä Kristinan kanssa kehittelee uusia tuotteita, puhtaus on kaiken a ja o. Viinahöyryjen takana ei siis ole pitkäksi venähtänyt ilta, vaan pintojen desinfiointiin käytetty vahva alkoholiliuos.
![Laboratoriossa tuoksujen sekamelska saattaa ajoittain olla voimakas, mutta valmiit tuotteet ovat hajusteettomia tai tuoksuvat korkeintaan miedosti.]()
Laboratoriossa tuoksujen sekamelska saattaa ajoittain olla voimakas, mutta valmiit tuotteet ovat hajusteettomia tai tuoksuvat korkeintaan miedosti.
Englannissa kosmetiikkakemian maisteritutkinnon suorittanut Jaana päätyi otaniemeläisen laboratorion kemistiksi ja Laponien osakkaaksi siksi, ettei kukaan muu ollut uskaltanut.
– Ravasin tehtaissa etsimässä yhteistyökumppania, mutta kemistit vain pudistelivat päätään: noin vähillä raaka-aineilla tuotteiden tekemisestä tulee liian vaikeaa. Jaana oli ensimmäinen, joka sanoi, että tulkoon vaan vaikeaa, yritetään! Kristina kertoo.
Kun Jaana astui Laponien remmiin, laboratoriosta tuli itseoikeutetusti hänen valtakuntansa, mutta Kristina on ollut vähintäänkin innokas oppilas.
– Jaana on loistava opettaja! Alkuun hän joutui tosin jatkuvasti muistuttamaan minua suojahanskoista. Nyt se viimeinkin tulee selkärangasta, Kristina nauraa.
![Jaanan mukaan synteettisen raaka-aineen käyttäminen voi joskus olla ekologisempaa kuin luonnonmukaisen. Esimerkiksi vaarantunutta santelipuuta hän ei tuotteissaan käyttäisi.]()
Jaanan mukaan synteettisen raaka-aineen käyttäminen voi joskus olla ekologisempaa kuin luonnonmukaisen. Esimerkiksi vaarantunutta santelipuuta hän ei tuotteissaan käyttäisi.
Monitoimivoide valmistetaan ja purkitetaan omin käsin
Tuotekehittelylabra on pieni mutta sisältää kaiken tarpeellisen: pH-mittarin, säilyvyyttä testaavan lämpökaapin, tarkkuusvaa’an, magneettisekoittimet… Ionisoitu vesikin tulee suoraan hanasta. Homogenisaattori Turrax on Jaanan ylpeys ja ansaitsee erillisen esittelyn.
– Turrax sekoittaa oikein kunnon sörsselit, joten pääsemme täälläkin hyvin lähelle tehtaan tuotantotapaa, Jaana kertoo.
Tuotannon volyymi toki on toinen kuin tehtaalla, kun superkoneita on yksi ja tekijöitä kaksi. Laponie-sarjaan kuuluu kahdeksan tuotetta, joista seitsemän valmistetaan tehtaissa Porvoossa ja Ruotsissa. Monitoimivoiteen, balmin, naiset valmistavat ja purkittavat omin käsin laboratoriossaan.
– Tähän on päädytty, koska yksikään testattu tuotantolaitos ei ole onnistunut tekemään voidetta meidän kriteeriemme mukaan. Valmis voide pitää purkittaa juuri tietyssä lämpötilassa, jotta sen koostumus pysyy täydellisenä.
– Viimeksi valmistimme balmia 3 000 purkin erän. Vietimme kolme päivää labrassa täydessä suojavarustuksessa hikoillen. Voidetta oli kaikkialla silmälaseja ja kengänpohjia myöten. Sen jälkeen ei tehnyt pariin päivään mieli nähdäkään koko balmia. Mutta sai siitä ainakin hauskaa materiaalia sometileille, Kristiina virnistää.
![Myös Jaanan ajoi kosmetiikka-alalle pettymys omaan ongelmaihoon.]()
Myös Jaanan ajoi kosmetiikka-alalle pettymys omaan ongelmaihoon. – Ensin halusin oppia peittämään sen, nyt haluan hoitaa sitä.
”Pienikin yrittäjä voi helposti pistää pystyyn verkkokaupan”
Kristina uskoo, että lisääntyneen ympäristövastuullisuuden ohella digitalisaatio on yksi suurimmista syistä siihen, että uusia luonnonkosmetiikkafirmoja perustetaan kiihtyvällä tahdilla.
– Pienikin yrittäjä voi helposti pistää pystyyn verkkokaupan, jonka kautta myydä tuotteita ilman välikäsiä. Somessa taas on helppo markkinoida ja löytää asiakkaita, jotka jakavat yrityksen arvot.
Matka yrityksen perustamisesta kannattavuuteen vaatii alkuvuosien mittavien investointien lisäksi vahvaa visiota. Kun Kristina perusti Laponien, päätti hän heti tavoitella jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Siksi esimerkiksi kotisivujen ja somekanavien kieleksi valikoitui englanti. Nimenä hän halusi hyödyntää vanhaa suomalaista ihonhoitobrändiä Laponieta (Lappi ranskaksi), jonka toivoi vetoavan pohjoisen puhtaasta luonnosta viehättyviin ulkomaalaisiin.
”Ravasin tehtaissa etsimässä yhteistyökumppania, mutta kemistit vain pudistelivat päätään: noin vähillä raaka-aineilla tuotteiden tekemisestä tulee liian vaikeaa.”
Reilun kahden vuoden aikana Laponieta on myyty 25 eri maassa, mutta kansainvälisten kenttien valloittaminen on käynyt hitaammin kuin laponielaiset ovat odottaneet.
– Parhaiten ideamme tuntuu iskeneen läpi maissa, joissa luonnonkosmetiikalle on jo kysyntää, kuten Saksassa, Englannissa ja Ruotsissa. Kansainvälistymisen suhteen olemme kuitenkin vielä hyvin alkuvaiheessa, Kristina sanoo.
Hän uskoo, että menestymisen kannalta olennaista on kyky erottua muista samankaltaisista yrityksistä.
– Täytyy löytää oma lokeronsa, niche, valtavilta markkinoilta. Meidän juttumme on mahdollisimman lähellä ja kestävästi tuotetut vegaaniset ja kasviperäiset raaka-aineet, jotka sopivat herkälle ja ongelmalliselle iholle, Kristina kiteyttää.
Aina ’mahdollisimman lähellä’ ei tarkoita Suomessa tuotettuja raaka-aineita, sillä esimerkiksi sarjan kasvovedessä käytetylle, Saksassa tuotetulle ektoiinille naiset eivät ole keksineet kotimaasta sopivaa korvaajaa. Toisaalta taas se toimivin öljy, Fazerin kauraöljy, löytyi ihan läheltä.
– Koska tuotteiden pitää sopia herkkäihoisille, olemme tarkkoja esimerkiksi siitä, ettei raaka-aineiden uutossa käytetä alkoholia. Kestävyysnäkökulmasta taas vaikkapa öljyteollisuuden jalosteet, petrokemikaalit, eivät käy meille, Kristina sanoo.
![Jaana ja Kristina kehittelevät tuotteitaan hartaudella. Idean syntymisestä lanseeraukseen saattaa kulua neljäkin vuotta.]()
Jaana ja Kristina kehittelevät tuotteitaan hartaudella. Idean syntymisestä lanseeraukseen saattaa kulua neljäkin vuotta.
”Olen onnellinen kuullessani, että olemme voineet auttaa jotakuta”
Joskus laboratoriosta kajastaa valo vielä iltaisinkin. Silloin Kristina tai Jaana on saattanut hiippailla sinne yöpuvussaan saatuaan idean, jonka testaaminen ei voi odottaa aamuun. Toisinaan Kristina istuu yömyöhään vastaamassa sähköposteihin, joissa kysytään neuvoja ihonhoitoon tai kerrotaan ongelmien jo ratkenneen.
– Erityisen onnellinen olen kuullessani, että olemme voineet auttaa jotakuta. Tiedän kokemuksesta, kuinka paljon hankala iho voi rassata itsetuntoa.
![Kristina ja Jaana ovat tottuneet työskentelemään pienissä tiloissa tiiviisti lähekkäin. – Viihdymme hyvin yhdessä samankaltaisen huumorintajumme vuoksi. Riitoja emme saa aikaiseksi lainkaan.]()
Kristina ja Jaana ovat tottuneet työskentelemään pienissä tiloissa tiiviisti lähekkäin. – Viihdymme hyvin yhdessä samankaltaisen huumorintajumme vuoksi. Riitoja emme saa aikaiseksi lainkaan.
Juttua varten on haasteltu Pro luonnonkosmetiikka ry:n asiantuntijaa, estenomi Maria Varonia. Lähteenä on käytetty myös Maria Varonin kirjaa Elävä iho.
Suomalainen kosmetiikka kiinnostaa – mikä on alalla nousussa?
Kysyimme kahdelta kotimaiselta kosmetiikkayritykseltä, mistä kosmetiikka-alalla nyt innostutaan niin raaka-aineisiin kuin ympäristövastuullisuuteen liittyen.
Lumenen tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Isohanni:
”Tällä hetkellä olemme innoissamme kotimaisesta luomuhamppuöljystä ja kauraksylitolista, Fazerin innovaa- tiosta, jota pääsimme hyödyntämään kosmetiikassa ensimmäisinä maailmassa. Seuraaviksi raaka-ainehiteiksi ennustan mikroleviä jalosteineen sekä eri puista saatavia raaka-aineita. Fermentointi raaka-aineiden valmistuksessa lisääntynee tulevaisuudessa, samoin ihon mikrobiomiin liittyvät aineet. Yksi tapa vähentää ympäristön kuormitusta on elintarvike- ja metsäteollisuudesta ylijääneiden raaka-aineiden, sivuvirtojen, hyödyntäminen. Kosmetiikka-alan kansainvälisillä foorumeilla sivuvirroista on alettu puhua vasta viime vuosina. Lumenella teollisuuden sivuvirtoja on hyödynnetty jo 20 vuotta.”
Laponie of Scandinavian toimitusjohtaja Kristina Pentti:
”Uskon, että ihonhoidossa jo vallalla oleva trendi käyttää A-vitamiinia johdannaisineen tulee kasvamaan, sillä sen kyky uudistaa ihoa on kiistaton. Ympäristövastuullisuuden näkökulmasta taas on välttämätöntä etsiä korvikkeita mikromuoville.”
